Puutarhakasvien kasvitaudit

Puutarhakasvien tauteja voi kotipuutarhoissa torjua käytännössä kasvuoloja muuttamalla tai poistamalla tartunnan saaneet kasvit. Terveiden siementen käyttö ja puhdas kasvualusta ehkäisevät taimissa esiintyviä kasvitauteja.

Erilaisia uutevesiä voi toki kokeilla. Ohjeita löydät oheisista linkeistä:

www.martat.fi/neuvot_arkeen/kodin_kasvit/kotipiha/kasvitaudit

 

www.hyotykasviyhdistys.fi/hoitoohjeita

 

Perunarutto saattaa tuhota perunasadon hyvin nopeasti. Aluksi kasvuston lehtiin ilmestyy ruskeita tähtimäisiä kuvioita, jotka nopeasti laajenevat pyöreiksi laikuiksi. Kostealla ja lämpimällä säällä koko lehdistö saattaa muutamassa päivässä ruskettua. Jäljelle jää vain kuollut varsi. Rutto voi tarttua ilman mukana siirtyvien itiöiden kautta tai maalevintäisenä. Maasta peräisin oleva tartunta saattaa tuhota lehdet parissa vuorokaudessa. Ensioireita on vaikea havaita. Oman maan perunoita ei pidä käyttää siemenperunoina, jos edellisenä vuonna on rutto iskenyt kasvustoon. Rutonkestävien lajikkeiden käyttö ja perunamaan paikan vaihto ovat hyviä keinoja torjua ruttoa.

 

Harmaahome vioittaa miltei kaikkia kasveja. Eniten home haittaa mansikkaviljelmiä, sipulia sekä pionia ja monenlaisia liljoja. Kostea sää ja tiivis kasvusto edesauttavat homeen leviämistä. Vioitus näkyy ensin vetisinä laikkuina, joihin vähitellen kehittyy harmaanvalkeita nukkamaisia pahkoja. Harmaahome kasvaa myös kuolleessa kasvijätteessä. Kasvuston harventaminen ja kuolleiden osien huolellinen poisto voivat hidastaa homeen etenemistä. Home iskeytyy helposti myös varastojuureksiin. Jos porkkanat siirretään liian kosteina ja lämpiminä kellariin, ne pilaantuvat varastoinnin aikana herkästi. Sipulit pitää kuivata ensin huolellisesti noin 30-40 °C lämmössä ja siirtää sitten alle +5 °C varastoon.

 

Härmä valtaa kasvustot nopeasti, kun lämpimän kosteat ja kuivat säät vuorottelevat. Koristekasveista leimukukat, ruusut ja akileijat ovat herkkiä. Lajikekohtaiset erot kestävyydessä ovat suuret. Härmä näkyy lehdissä ensin pieninä valkoisina jauhemaisina pisteinä, joita tulee nopeasti lisää. Lopulta koko kasvi on harmaanvalkoisen härmän peittämä. Koristepuista ja pensaista esimerkiksi jotkin happomarjat ja vaahterat ovat herkkiä härmätartunnalle. Torjuntaan voi kokeilla erilaisia uutteita, jotka voivat hillitä härmän leviämistä. Kasvustojen pitäminen harvana ja kestävien lajien kasvattaminen vähentävät vaurioita.

 

Lakastumistauti on maalevintäisten sienien aiheuttama kasvin kellastuminen ja nuutumisen aiheuttama kasvitauti. Liian kostea ja lämmin kasvualusta aiheuttaa esimerkiksi orvokeissa lakastumistaudin. Taudin ensimmäiset oireet näkyvät nuutumisena, ikään kuin kasvi kärsisi kuivuudesta. Lisäkastelu vain pahentaa tilannetta. Herkimpiä lakastumistaudeille ovat leimukukat, orvokit, ruusut. Vihannes- ja koristekasvien pikkutaimet kuolevat monesti lakastumistautiin esikasvatuksessa, kun kasvualusta on liian lämmin ja kostea. Joskus kasvupaikan vaihto saattaa auttaa, mutta taudin saaneita pikkutaimia ei voi pelastaa.

 

Taimipoltteen saaneet taimet kuolevat, koska sieni on päässyt kasvin solukkoon. Joskus taimipolte leviää siementen mukana. Terveiden siementen käyttö ja puhdas, taudeista vapaa kylvöalusta ovat hyviä keinoja estää taimipoltteen tuhot. Joissakin tapauksissa peitatun siementen käyttö vähentää siementen mukana tulevia tauteja ja estää maalevintäisiä tauteja pääsemästä käsiksi itävään siementaimeen.

 

Ruostesienet aiheuttavat kasvien lehtiin erilaisia laikkuja, jotka yleensä eivät aiheuta kasvien kuolemaa. Loissieninä kasvavat ruostesienet ovat erikoistuneet tiettyyn isäntäkasviin tai käyttävät kahta isäntäkasvia. Katajanpihlajaruoste on katajanruosteista yleisin, ja se leviää katajasta pihlajaan ja taas takaisin katajaan. Se aiheuttaa neulasten ruskistumisen. Kataja uudistuu parhaiten leikkaamalla ruskistuneet oksat pois.

 

Muumiotauti mädättää omenoiden, päärynöiden ja luumujen hedelmät. Hedelmät muuttuvat ensin ruskeiksi ja myöhemmin täysin mustiksi. Tauti voi ilmestyä myös varastoinnin aikana, jolloin omena muuttuu mustaksi ja kiiltäväkuoriseksi. Muumiotaudin aiheuttaa sieni, jonka itiöt pääsevät hedelmään esimerkiksi hyönteisten tai hedelmäruven vioitusten kautta. Ohutkuoriset omenalajikkeet ovat alttiita taudille, samoin hedelmäruvelle alttiisiin lajikkeisiin muumiotauti iskeytyy herkästi. Muumiotautia voi ehkäistä harventamalla raakileita alkukesästä. Tällöin tauti ei leviä omenasta toiseen. Muumioituneet hedelmät pitää ehdottomasti kerätä pois ennen talven tuloa, koska niistä leviää seuraavana vuonna sieni-itiöitä uusiin raakileisiin. Maahan pudonneet lehdet mätänevät kompostoituna nopeammin, kun ruiskutat niiden päälle UreaHelmiä Puutarhakäyttöön liuosta.

 

Hedelmärupi on sienitauti, joka aiheuttaa omenan kuoreen rupimaisia korkkiutumia. Hedelmät ovat syömäkelpoisia, haitta on lähinnä kosmeettinen. Hedelmärupea ei kotipuutarhoissa voi juuri torjua kuin valitsemalla ruvelle vähemmän alttiita lajikkeita ja hävittämällä maahan varisseet lehdet syksyllä.

 

Lehtilaikkutaudit aiheuttavat kasvien lehtiin rengasmaisia laikkuja. Niiden aiheuttaja voi olla sieni tai bakteeri. Koristekasveista herkkiä ovat iirikset, leimukukat ja koristeviljat. Ruusun mustalaikku saattaa tuhoja koko kasvin. Ruusulajikkeiden välillä on suuria eroja niiden kestävyydessä mustalaikkuja vastaan. Vaahteran pikilaikkusieni aiheuttaa syksyisin vaahteran lehtiin tummia laikkuja. Laikkutauteja on vaikea torjua, koska taudin aiheuttajat elävät kasvin sisällä sekä maahan varisseissa lehdissä. Kasvuston pitäminen ilmavana ja liiallisen typpilannoituksen välttäminen ovat keinoja vähentää laikkutautien esiintymistä.